keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Kuohkeita pintoja

Huhhuh. Nyt pitää kiirettä opintojen kanssa ja kummasti sitä menee lukiessa ja kirjoittaessa aikaa niin, että EI tee mieli lukea tai kirjoittaa vapaalla- edes blogeja tai omaa blogia. Vielä on puristettava reilu kuukausi, sitten alkaa putki päättymään.  Kiitos kaunis teille, jotka olette  jaksaneet kurkata tännekin ja jättää kommentteja :) 

Tartun kyllä useinkin neuleeseen, mutta en ole innostunut jatkamaan sitä norjalaista kirjoneuletta. Pakkohan sitäkin on pian jottei jää kesken. Mutta sen sijaan tein tarpeeseen parit neulomukset.


Malli U, ryppyvarsisukat, Novita Sukkalehti 
Lanka: Novita Nalle, noin 130g
Puikot: Varressa 3mm, terässä 2,5mm
Fiilis: juuri kuten halusinkin!

Käyn kerran - pari viikossa tunnilla hengittämässä syvään, ja siinä sivussa teen joogaliikkeitä. Tunnilla olen paljain jaloin, mutta tunnille matkaan usein jo trikoot päällä. Näin talvella onkin kiva nykäistä polveen ulottuvat sukat jalkaan mennen ja tullen, sekä tunnin loppurentoutuksen/ shavasanan ajaksi. Nämä ovat siis täsmäsukat - ja hyvät tuli. Tein varren aikuisen koon mukaan, mutta tiukensin ja kavensin terää aika lailla, jotta sukka istuu koon 36 jalkaani. Sädekavennus on erityisen kiva näissä sukissa. Haitarimaisen varren voi vetäistä pitkäksi tai sitten olla ihan reilusti sukat makkaralla. 



Lanka: Lima 100% villa, hiukan alle 50g kutakin väriä.
Puikot: 3,5mm
Fiilis: lemppariainesta!

Vaikka minulla on paljon kirjoneulelapasia, pidän tosi paljon Karismasta neulomistani Kupla- lapasista. Suunnitelin ensin  tälle langalle toista työtä, ja kun suunnitelmat muuttuivat keksin tehdä näistä Kuplat. Tämä superpehmeä 100% villa ei varmaankaan kestä lumipallojen pyörittelyä yhtä hyvin kuin superwash-Karisma, mutta ei haittaa. Ulkona näet sulaa ja sulaa lisää… vielä parkkipaikalla on sohjoa jäljellä, ja varjopaikoissa lunta. Mutta jos tätä tahtia jatkuu, ollaan pian keväässä! 




Niin, ja nyt se nolo osuus. Minut haastettiin ja vieläpä ilahdutettiin bloggaajien ilahdutushaasteessa. Vaan minäpä sujuvasti unohdin koko homman, kunnes oli myöhäistä. Mutta tänään lähetin kahdelle ei- bloggaavalle neuleystävälleni Naistenpäivän kunniaksi postikortit. Eikä lainkaan hullumat, sillä löysin sievät kuvat neulojista!

On ikävää, kun muuttaa paljon. Matkan varrella kun tapaa mahtavia neulojia, joiden seuraa jää kovasti ikävä. Ehkäpä näin saan osain tästä haasteesta tehtyä ja  kortit ehtivät perille ilahduttamaan näitä kahta tuttua neulojaa. 





maanantai 9. helmikuuta 2015

Kovan onnen takki


"tuohon minä sen napin sitten laitan!"

Malli: Summer Festival, Gerogie Hallam
Lanka: Drops Baby Merino, noin 11 kerää
Puikot: kuka niitä enää muistaa… 3mm?



Tämän mallin piti syntyä kerran neulotuista ja puretuista langoista. Sitten tarvittiin lankaa pari kerää lisää. Kun jatkoin neulomista, huomasin noin 15 cm jälkeen että kappas - väriero on niin suuri kuin olisin raidan lisännyt! Ei kun purkuhommiin. Ja tilaamaan lisää lankaa. Varasto ei tällä kerralla vajunnut lainkaan.
Tämä mokoma sai jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa, että edes viitsin laittaa päälleni. Sitten huomasin, että hihat ovat viimeistelypesussa venähtäneet liian pitkiksi…. Eikä tuntunut olevan aikaa hakea just hyviä nappejakaan, koskapa nykyisellä kylällä valikoima on kauniisti sanottua suppea.  Niinpä tämä takki on maannut kaapissa häpeämässä ainakin lokakuusta saakka. 

Ohje on huomattavan monisivuinen ja aika taiteellisesti kirjoitettu, mutta luotettava ja selkeä, kun vain tottuu erilaiseen kirjoitustyyliin. Lanka on tietenkin aivan ihanaa. Takin istuvuus on erinomainen, tämä rakenetaan hieman kuin Atelier - takki: ensin neulotaan hartiat, siiten siitä jatketaan hihat ja helma. 

Nuo hauskat pitsikuviot nopeuttavat neulomista - tylsä edestakainen sileä neule saa vähän jännitystä aina reikärivin kohdalla. Kovan onnen takki ei ole ohjeen sytä, vaan olosuhteiden. Olispa hauska joskus syyttää huonoa voitelua tai huutaa havuja, mutta nyt vain osui useampi pieni vastoinkäyminen tähän yhteen työhön. Lopputulos on toki kiva, pehmeä ja istuva. Vielä kun malttaisi etsitä napit ja ehkä lyhentää hihat, niin tämä voisi olla jatkuvassa käytössä. 

tiistai 3. helmikuuta 2015

Vakoojan hattu


Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 3mm
Filis: Jee!

Nyt on hauska pipo!  Jos, ja painotan jos sattuisit olemaan vulkanuslainen suippokorva, tarvitsisit tämän korvat peittävän pipon sulatuaksesi Maan asukkaiden joukkoon. Jos olet ihan tavallisen erikoinen ihminen, saattaisit siltikin tarvita hyvin korvilla pysyvän pipon. Pidän noista kauniista väri- liu'uista ja helposta pintaneuleesta. Lankaa tähän kului noin näppituntumalta puoli kerää vihreää, vähemmän valkoista ja  vaaleaa harmaata. Nämä värit ovat suorastaan keväisiä!

Huomattavaa muuten on, että tämän saman mallin on moni neulonut paljon paksummastakin langasta - tällöin malli on enemmän pipamainen, ei niin löysä.  Minä nyt tykkään työntää ylimääräisen löysyyden tuonne taakse, saan myssyt ja pipot istumaan paremmin.  Suosittelen tätä "vakoojahattua" lämpimästi kaikille kivaa pipomallia etsiville :) 



tiistai 27. tammikuuta 2015

Ihan ok, mutta riittääkö se?


LAnka: Cascade 220, aika tarkkaan 4 vyyhteä
Puikot 4,5mm (!)
Fiilis: Enpä tiedä… 


Neulojat, tiedätte varmaankin tunteen. Sitä valitee lankaa ja mallia suurin odotuksin, mutta jokin vain tökkää. Periaatteessa tämä on ihan OK. Mutta kokonaisuutena ei ihan niin kiva kuin ajattelin. Tämä malli voisi olla parmpi laskeutuvammasta langasta, ja kaula-aukon täytyisi tulla alemmaksi…. Toisaalta, pituus ja helmahaliot ovat hyvät. Pidensin hiukan hihoja oman mieleni mukaisiksi. 

Jotenkin vain ei nyt nappaa. Ehkä annan ajan hiukan kulua ja katson tuntuuko paremmalta. Toisaalta, keksin melkein heti mitä muuta tästä langasta voisi tehdä. Ensin toki armoton purku-urakka, vyyhditys ja langan suoristus. Miulla on vielä yksi vyyhti tätä sama värierää jäljellä. Voi hyvänen sentään.