Northampton neckerchief

Malli: Northampton Neckerchief, kirjasta New England knits

Lanka: Drops Alpaca, 3 eri harmaan sävyä, 150g

Puikot: 3,5mm

Helmet : Helmimerestä, 6/0 koodi LH01, 1 25g pussi

Helmet olivat uutta minulle. Olin suunnitellut helmien käyttämitä jo moneen eri neuleeseen, ja aina tuli jotain kivempaa puikoille... Niinpä tämä on ensimmäinen kokeilu helmillä. En halunnut pujottaa helmiä lankaan, vaan lisäsin helmen aina ohjeen mukaan virkkuukoukulla.

Siis tähän tapaan: Helmen keskeltä kulkee siis alemman kerroksen silmukka kokonaan. Ohuen virkkuukoukun löysin Vuorelman nettikaupasta. Ensin poimitaan helmi virkkuukoukun varteen, sittten koukataan silmukka puikolta ja vedetään helmen lävitse - ja sitten neulotaan silmukka. Kiinnostunteita suosittelen kääntämään katseensa Ullaan, jossa on helmien käytöstä neuleessa erinomainen opas - ja uudessa Ulla-extrassa upeat Rhombus-sukat, joiden koristeena on helmiä.

Tässä vielä kokonaisena tämä huivi: aloitus keskellä, lisäykset neljässä kohdassa, värin vaihtokohdassa helmiraita ja reunus mukaeltua feather and fan - neulemallia. Tein tähän 2 silmukat I-cord reunuksen, sillä halusin reunasn olevan luja ja kaunis. Siis loin 2 silmukkaa, ja neuloin niillä I-cordia, päätellen aina joka toisella kerroksella yhden reunasilmukan pois.

Huivi on suhteellisen pieni, noin 70cm x 70cm. Sana neckerchief viittaa juuri neliönmuotoiseen pieneen huiviin, joka kietaistaan kaulan ympärille. Siihen tämä on omiaan, juuri sellainen tosi lämmin ja pieni, helposti kietaistava kerrospukeutujan unelma. Mikään ei estä tätä suurentamasta, mutta lankaa kuluu silloin enemmän kuin 3 kerää Alpacaa.

Hybridisukka

Itä kohtaa lännen : East meets West hybrid socks, Priscilla A. Gibson- Roberts

Lanka: Gjestal Raggegarn, 120g ( Lanka on kaupantekijäinen Lankamaailma Nordeasta)

Puikot: 3mm

Jalassa nämä sukat näyttävä suht tavallisilta saapassukilta. Hyvä niin, sillä nämä sukat tein nimenomaan kumppareihin ja kovaan kulutukseen. Raggegarn on karkeaa, ja nämä sukat ovat sen verran väljät että alle mahtuvat ohuemmat sukat.

Varsinkin litteäksi levitettyinä ovat hyvinkin tavallisen sukan näköiset: kärjen muotoilu ja kantapää katoavat; sukka on ihan tavanomaisen näköinen. Seuraavassa vähän dokumentatiota miten tein kantapään jälkikäteen.

Purin puuvillaisen jätelangan pois ja poimin silmukat puikoille - jaoin ne 4 puikolle ja poimin sivureunoista ylimääräiset silmukat, jotta ei jäisi reikiä. Ylimääräiset silmukat kavensin heti seuraavalla kerroksella pois.

Priscilla Gibson-Roberts kertoo, että " itäisissä sukissa" on usein läntisiä väljempi istuvuus, erityisesti jos sukka on kokonaan kirjoneuletta ja kantapään kavennukset aloitetaan heti, kun silmukat on poimittu. Kirjoneule tekee materiaalista joustamattoman, ja suoraan kavennettu kantapää jättää kovin vähän tilaa jalan rinnalle. Ratkaisu: neulotaan 10%- 15% jalkaterän pituudesta ensin suoraan, sitten aloitetaan kavennukset. Näin ollen jalka istuu sukkaan mukavasti.
Tässä sukka, josssa kavennukset on tehty loppuun. Huomattavaa on, että ihan viimeiset kavennukset tehdään neulomalla edes-takaisin oikealla ja nurjalla, kaventaen kannan silmukoita tuon "silmukkanauhan" molemmin puolin. Viimeiset silmukat eivät siis ole kantapään keskellä, vaan hiukan sivussa. Minä purin vielä hammasta ja silmukoin nuo viimeiset silmukat - ja onnistuin jotenkuten. Suuri silmukoija en vieläkään ole!

Tässä valmis kantapää - ja kirjan takakansi. Hassun näköiset sukat, kärki on epäsymmetrinen, kantapää ihmeellinen lappunen... mutta tylsää hetkeä ei kyllä tullut.

Kokeilin 1) uutta luomistapaa 2) uutta kärjestä aloitusta 3) uutta kärjen muotoilua 4) uudenlaista kantapäätä 7) silmukointia sukkaan. Olen hyvin tyytyväinen: minulla on kovin läntisen saapassukan näköiset sukat, joissa on rakenteellisesti itäisiä ominaisuuksia. Seuraavaksi voisin harkita tästä kirjasta intarsiaa ympyränä itäiseen malliin...

Kunhan ensin saan tämän pikku projektin ja pari hys-hys juttua valmiiksi. Lukijat, suosittelen kokeilemaan jotain pientä ja uudenlaista neuletekniikkaa, sehän voi vaikka onnistua!

Kokeilevalla mielellä

Joskus sitä jaksaa. Kokeilla ja venyä neulojana, nimittäin. Lainasin kirjastosta mielenkiintoisen kirjan, Ethnic socks and stockings, tekijänä Priscilla A. Gibson-Roberts. Kirjan on julkaissut v. 1995 ja 2000 XRX, joka julkaisee mm. Knitter's lehteä ja Think outside of the Sox- kirjan.

Nykyisellään tämä kirja on loppuunmyyty ja pyytääpä joku siitä lähes 200 USD - käytettynä. Ei voi muuta sanoa kuin eläköön kirjastolaitos! Muutan olisi tämäkin helmi jäänyt löytämättä.

Kirja esittelee Lähi-Idän sukanneulomisen teknikkaa, sukkia museoiden kokoelmista ohjeineen, usean "sampler" eli harjoitussukan sekä vielä opastaa lukijaa kehräämään itse värttinällä autenttiset sukkalangat! Nyt tunnustus: usein tulee selailtua, ehkä ostettua tällainen kirja. Sitten se vain jää hyllyyn, eikä koskaan tule tartuttua malleihin tai kokeiltua tekniikoita. Tällä kertaa päätin tehdä toisin, sillä tarvitsen saapassukat. Kirjan malleissa on myös muutama "hybridi", malli jossa yhdistyvät itäinen ja läntinen sukkakulttuuri. Minun mallini on tällainen hybridi. Teknisesti tietyt jutut ovat itäisiä, ulkoasu taas läntinen.

Kokeilen uutta tapaa luoda aloitussilmukat: straight wrap cast-on... Uusi luontitapa on loistavaa aivojumppaa, oikein tuntee kuinka rattaat pyörivät päässä kun kädet koettavat tehdä jotain uutta :D Kokeilkaapa!

Ja onnistuin neulomaan juuri luomani silmukat! Ei ollut ihan helppoa näin paksulla langalla.

Sitten neulotaan tuttu lappualoitus; tosin molemmissa päissä on puikko. ( Ainakin Punokset puikoille -kirjassa esitellään lappualoitus, siksi "tuttu")

Ja poimitaan silmukat lapun reunoilta. Tämän jälkeen silmukat piti järjestää oikein neljälle puikoille. Luin ohjeet pariin kertaan enkä tullut hullua hurskaammaksi. Sitten vain mietin miten ihmeessä se malli on oikein neulottu, ja palikat loksahtivat kohdilleen.

Tässä mallissa uutta minulle on myös oikean ja vasemman jalan sukat: kärjet muotoillaan jalan mukaan. Ensin lisätään joka kerroksella, sitten joka toisella kerroksella, mutta vain toiseen reunaan. Jalka kuvassa valaiskoon miksi muotoiltu kärki ei ole huono asia, varsinkin vähän paksummassa langassa.
Tässä kantapäätä vaille valmis sukka. Kirjasta opin, että jälkikäteen neulottu kantapää on yksi keskeinen rakenne itäisissä sukissa. Aion neuloa tälle sukalle kaverin oikeaan jalkaani, ja sitten tehdä kantapäät. Palataan asiaan...

Basilikaa maun mukaan

Malli: Basilika, suunnittelija Lotta Palonen, Ulla 1/ 10

Lanka: Novita Isoveli, väri meleerattu ruskea 067, noin 530g

Puikot: sopivan kokoiset

Lisäksi 1 vetoketju, napit ja nepparit

Basilika on ollut suunnitelmissani pitkään. Näin kaupassa Isonveljen uutuusvärin ja se kolahti heti: tuosta teen oman Basilikani! Projektissa oli kuitenkin omat haasteensa - itse neulominen oli nopeaa ja ylhäältä alas neuloessa oli mukava sovittaa kavennukset juuri oikein.

Minulle kävi pieni ajatusvirhe, sillä en neulonut yhtä monta kerrosta hihaa kuin ohjeessa; toiveena oli saada hiukan lyhyempi raglan. Samalla neuleen ympärysmitta hieman pieneni. Jos olisin osannut ajatella, olisin kompensoinut luomalla 1 silmukan enemmän jo aloitukseen...

Toinen omapäinen juttuni: Neuloin etumuksen pitsin suoraan kiinni etureunaan - ei aivan taiteen sääntöjen mukaan, mutta kuitenkin.

Omia versioitani tässä takissa ovat myös rullareunat ja kiinnitys. Alun perin ajattelin tehdä kauluksesta alkuperäistä matalamman, joten neuloin taitetta vähemmän. Kun aikani katselin rullautuvaa reunaa, ajattelin jättää kaikki juuri sellaisksi, enkä ommella niitä kiinni.

Takin valmistuttua ompelin 6 nepparia ja totesin, että ne vetävät rumasti. Niinpä poimin vasemmasta reunasta silmukat ja tein " nappilistaa" lisää. Ompelin vetoketjun tikkipistoilla kiinni ensin "listaan" ja sitten hyvin varoen pitsin liitoskohtaan kiinni. Olen sikäi tyytyväinen, että vetoketju ei vedä neuletta. Toisaalta, vetskarin väri ei ole niitä maailman kauneimpia. On melko vaikeaa löytää tähän ruskeaan sopivia kiinnikkeitä!

Laitoin kaksi nappia, yhden kaulukseen, toisen alareunaan pitämään pitsiä paikoillaan. Toki se vähän aaltoilee, mutta ajattelin katsoa miltä tämä ratkaisu tuntuu. Nappeja näet on, mutta ne eivät ole mielstäni aivan tarpeeksi kauniita... Mitäs pidätte?

Oho... on täällä jotain tekeilläkin. Tosin minun piti olla immuuni virkkaukselle ja palapeitoille. Tällä projektilla ei onneksi ole deadlineä.

Pilvien perässä: Cloud chaser

Malli: Cloud Chaser, Amy Swenson (Ravelryssä)

Lanka: Drops Merino Extra Fine, 470g

Puikot: 3mm ja 3,5mm

Fiilis: Huikea!

Joskus sitä vain natsaa... Hykertelen kauniille palmikoille, pehmeän kimmoisalle langalle ja kivalle lopputulokselle. Näin tämän mallin Ravelryn Patterns- sivulla mainoksessa, ja tarkempi tutkimus paljasti, että tällainen liivi mahtuu hyvin minunkin kaappiini. Ostin mallin siis Ravelryn kautta, mutta Amy Swenson myy ohjeitaan myös osoitteessa Indigirl.com. Lankaa hankin Dropsin taannoisen superalen aikana - itse asiassa langat viime postausten Ameliaan ja vihreään ribbipaitaan on ostettu samalla kerralla Tapiolta.

Liivin rakenne on vähän tavanomaisesta poikkeava: Ensin neulotaan selkäkappale. Sitten poimitaan silmukat kpl laidasta ja neulotaan kohti keskietua. Etureuna on voimakkaasti viistottu. Etukappaleet ja selkä yhdistetään neulomalla kaulus. Eli poimitaan ensin etureunan ja niskan laidoista silmukoita. Sitten luodaan kauluksen leveydeltä silmukat ja neulotaan, aina vartalo-osan kohdalla valmistuva kaulus kiinni vartalo-osaan. Hihansuut viimeistellään resorilla.

Kaulus vei lähes 4 kerää lankaa, eli huomattavan paljon. Lanka oli minulle uusi tuttavuus, tosi pehmeä ja hyvä. Mutta koivin löyhäkierteinen, ja ikävästi halkeileva, joten vaatii tarkkuutta neuloessa. Pingotin valmiin neuleen vain sumutuspullon avulla, jotta palmikot avatuisivat nätisti. Jos jotain muuttaisin, niin neuloisin takakappaleen hiukan pidemmäksi, muuta tykkään paljon! Tämä mennee hienosti mustien ja harmaiden paitojeni kanssa töissä ensi talvena...